Kahvipavut

Kahvipavut kasvaa pensaissa trooppisilla alueilla ja pensaat voivat kasvaa villeinä jopa yli kymmenen metrin korkuisiksi. Kahvipavut saadaan hedelmästä, jonka sisällä on yleensä kaksi siementä, mitä kutsumme pavuiksi.  Mitä vanhemmaksi pensas elää, sitä enemmän se tuottaa hedelmiä ja lehtiä. Kahvipensaat tarvitsevat kasvukauden alussa runsaita sateita hedelmän hyvän kehittymisen takaamiseksi. Kypsymisvaiheessa vettä tarvitaan vähemmän.

Kahvipensas on peräisin Etiopian ylängöiltä Kaffan alueelta, mistä se on levinnyt lähes kaikille trooppisille alueille maailmassa.

Kahvipavut, eli siemenet pois hedelmästä

Hedelmät kerätään kypsinä lähes aina käsin. Tyyli on vapaa ja monet poimivatkin vain kypsät hedelmät ja jättävät raa’at vielä kypsymään toisten taas poimiessa samalla kertaa kaikki hedelmät kypsyydestä välittämättä. Parhaan ja tasaisimman laadun kahviin saa keräämällä vain kypsiä hedelmiä.

Siemenet poistetaan hedelmästä käyttäen märkä- tai kuivaprosessia. Märkäprosessissa hedelmästä poistetaan siemenet, jonka jälkeen niitä liotetaan vedessä pari päivää, jolloin siemenistä irtoaa loput hedelmälihat ja muut jäämät. Kuivaprosessia käytetään heikkolaatuisimmille pavuille, sillä menetelmä on selvästi halvempi ja helpompi toteuttaa. Hedelmistä poistetaan ylimääräiset oksat ja roskat, jonka jälkeen hedelmät levitetään aurinkoon kuivumaan muutamaksi viikoksi välillä käännellen parhaan kuivumistuloksen aikaansaamiseksi.

kypsät kahvipavut pussissa (c) McKay Savage

Kahvipapu on hedelmästä irroittamisen jälkeen raakana vihreä ja kypsänä ruskea, keltainen tai punertava.

Kahvipavut voidaan jakaa kahteen päälajikkeeseen: arabica ja robusta.

Arabica – Arabiankahvi

Arabica on selvästi maailman suosituin kahvipapulaji noin 75-80% osuudella kahvintuotannosta ja sen uskotaan olevan ensimmäinen kahvin valmistuksessa käytetty papu. Alkuperä Arabica-kahvilaadulla on nimensä mukaan Arabiassa, missä sitä käytettiin pitkään lääkkeenä. Kahvipavut kasvavat parhaiten noin 15-24 °C asteen lämpötiloissa ja 1300-1500 metrin korkeudessa. Tästä syystä kahvilaatua kutsutaan myös vuoristokahviksi. Kasvi pystyy kasvamaan myös jopa  0-2800 metrin korkeuksissa.

kahvipavut kasvamassa (c) Luke Jones

Pensasta pidetään kahvintuotannossa yleensä melko lyhyenä, noin 2 metrisenä, jotta hedelmien poiminta oksilta sujuu kätevämmin. Villinä pensaiden korkeus voi nousta jopa 12 metriin. Sato vaihtelee paljon pensaan tyypistä ja ilmaston sen hetkisestä tilasta riippuen. Normaalisti vaihteluväli voi olla jopa puolesta kilosta viiteen kiloon kuivattuja kahvipapuja.

Kahvipensaan hedelmät ovat normaalisti halkaisijaltaan 10-15mm ja kypsyvät kirkkaan punaisisksi ja violeteiksi.

Robusta – Kongonkahvi

Robustan kahvipavuista saadaan noin 20-25% maailman kahvintuotannosta. Sen alkuperä on nimensä mukaisesti Kongossa, mistä se löydettiin 1800-luvun lopulla.

Robusta sisältää enemmän happoja ja on kitkerämpi kuin arabica, joten sitä käytetään usein pikakahvien ja espressojen valmistukseen, sekä jauhetuissa kahveissa sekoitettuna. Happojen takia hedelmä on myös vastustuskykyisempi taudeille ja pavut parantaa myös juotuna vastustuskykyä. Kasvi ei myöskään ole niin nirso kasvupaikastaan kuin arabica, joten sen kasvattaminen on helpompaa.

Kahvipapuja voit tilata suoraan kotiovellesi kahvikone.fi verkkosivuston listaamilta kaupoilta täältä